Tänään(kin)Täällä?!!?
Viime viikko oli syvä hiljaisuutta ja rauhan hakua, ehkä löysin ehkä en. Tosin en ollut mitään etsimässäkään ja silti löysin perille joten lopputulos on onnistuneempi kuin monet suunnitelmanikaan, ja niitä kyllä on ollut kerran tai kolme ja osa niistä on jopa toteutunutkin. Mitkä? Kuuluu hiljainen kuiskaus jostain mielen sopukoista, melkein säikähdän tuota kysymystä. Vai onko se ajatus kysymyksen muodossa, nyt tuli solmu. Olkoon sitten kysymyksen muodon ottanut ajatus.
Kiitos kaupunkimme on minunkin on mahdollista käydä arkisin kuntosalilla ja uimassa, mikäs sen mukavampaa kuin aloittaa päivä käymällä salilla ja saunomassa. Jää päivän pahin kiire jo ennen kuin se iskee viimeistään saunanlauteille josta on hyvä astua työttömän arkeen ja alkaa miettimään loppupäivän juonia eli mitä tänään syön on se isoin asia joka tällä hetkellä täyttääkin päiväni varsin mukavasti. Syöminen on mukava asia alkaen sipulin pilkkomisesta viimeiseen lusikalliseen. Ruoka on ollut aina iso osa elämääni, tyhjällä vatsalla ei tule mistään mitään. Onneksen olen saanut sellaiset geenit ettei ylipainoasioita tarvi miettiä, sen kun vaan syön mistä tykkään ja nautiskelen. Kaikki ruoka on hyvää enkä muista että olisin jonkin eväksen jättänyt lautaselle koska en tykkää, pohjaan palanut riisipuuro on asia erikseen.
Kela osaa yllättää. Hommasin kotivakuutuksen joka luvattiin Kelasta maksaa mutta ei se niin yksinkertaista ollutkaan. Sain postissa Kelan maksusitoumuksen joka olisi ensin pitänyt toimittaa vakuutusyhtiöön jonka jälkeen vakuutusyhtiö olisi toimittanut vaaditut tiedot Kelaan josta se olisi maksettu. Mutta kun vakuutusyhtiö ei maksusitoumuksia hyväksy, rahaa, ja kun olin jo toimittanutkin maksutiedot ja kaiken tarvittavan kelaan jonne soitin että ei käy heidä maksarinsa vaan rahaa tiedoilla jotka olen siis jo toimittanut Kelaan. Puhelun jälkeen sain viestin että Kelan sivuilla on minulle viesti. Kuka arvaa mikä oli viestin sisältö?! Taas se sama maksusitoumus jonka olen saanut jo aiemmin paperisena ja neuvot toimittaa kyseinen paperi vakuutusyhtiöön. EIEIEIEI koska vakuutusyhtiö ei sitä kelpuuta, huokaus. Ja uusi puhelu ja sama selitys Kelan virkailijalle, hän ymmärsi ja siitä kiitos hänelle. Hän lupasi selvittää asiaa ja soittikin pian takaisin ja nyt sain vihdoin tiedon että minulla on elämäni ensimmäinen kotivakuutus. 47 vuotta olen elänyt ja tämä tuntui jotenkin saavutukselta.
Kun raja tulee vastaan, kaikki se turha joka täyttää pään.Pelko kasvaa.Räjähdys tuhoaa kaiken ympäriltäni, on vain minä. Korvia raastava huuto kimpoilee kaikuna huneessa täyttäen hiljaisuuden. Ei enää yhtään mitään milloinkaan.
Kiitos kaupunkimme on minunkin on mahdollista käydä arkisin kuntosalilla ja uimassa, mikäs sen mukavampaa kuin aloittaa päivä käymällä salilla ja saunomassa. Jää päivän pahin kiire jo ennen kuin se iskee viimeistään saunanlauteille josta on hyvä astua työttömän arkeen ja alkaa miettimään loppupäivän juonia eli mitä tänään syön on se isoin asia joka tällä hetkellä täyttääkin päiväni varsin mukavasti. Syöminen on mukava asia alkaen sipulin pilkkomisesta viimeiseen lusikalliseen. Ruoka on ollut aina iso osa elämääni, tyhjällä vatsalla ei tule mistään mitään. Onneksen olen saanut sellaiset geenit ettei ylipainoasioita tarvi miettiä, sen kun vaan syön mistä tykkään ja nautiskelen. Kaikki ruoka on hyvää enkä muista että olisin jonkin eväksen jättänyt lautaselle koska en tykkää, pohjaan palanut riisipuuro on asia erikseen.
Kela osaa yllättää. Hommasin kotivakuutuksen joka luvattiin Kelasta maksaa mutta ei se niin yksinkertaista ollutkaan. Sain postissa Kelan maksusitoumuksen joka olisi ensin pitänyt toimittaa vakuutusyhtiöön jonka jälkeen vakuutusyhtiö olisi toimittanut vaaditut tiedot Kelaan josta se olisi maksettu. Mutta kun vakuutusyhtiö ei maksusitoumuksia hyväksy, rahaa, ja kun olin jo toimittanutkin maksutiedot ja kaiken tarvittavan kelaan jonne soitin että ei käy heidä maksarinsa vaan rahaa tiedoilla jotka olen siis jo toimittanut Kelaan. Puhelun jälkeen sain viestin että Kelan sivuilla on minulle viesti. Kuka arvaa mikä oli viestin sisältö?! Taas se sama maksusitoumus jonka olen saanut jo aiemmin paperisena ja neuvot toimittaa kyseinen paperi vakuutusyhtiöön. EIEIEIEI koska vakuutusyhtiö ei sitä kelpuuta, huokaus. Ja uusi puhelu ja sama selitys Kelan virkailijalle, hän ymmärsi ja siitä kiitos hänelle. Hän lupasi selvittää asiaa ja soittikin pian takaisin ja nyt sain vihdoin tiedon että minulla on elämäni ensimmäinen kotivakuutus. 47 vuotta olen elänyt ja tämä tuntui jotenkin saavutukselta.
Kun raja tulee vastaan, kaikki se turha joka täyttää pään.Pelko kasvaa.Räjähdys tuhoaa kaiken ympäriltäni, on vain minä. Korvia raastava huuto kimpoilee kaikuna huneessa täyttäen hiljaisuuden. Ei enää yhtään mitään milloinkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti